Thomas Edison loi ensimmäisen hehkulampun vuonna 1879. Tänä päivänä erilaisia lamppuja on kuitenkin vaikka millä mitalla, eikä monellakaan ole tiedossa, kuinka ne eroavat toisistaan. Tässä postauksessa kerrotaan hieman vinkkejä niiden eroihin ja ominaisuuksiin.
Hehkulamppujen lisäksi markkinoilla on LED-, https://www.nettilamppu.fi/loisteputket/ ja halogeenivaloja, joista on olemassa myös monia variaatioita ja parannuksia toisiinsa nähden. Nykyään lamppujen energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys on erittäin tärkeää ja useimmiten kannattaakin valita hieman kalliimpi lamppu, jonka käyttöikä on reippaasti esimerkiksi hehkulamppua pidempi.
Legendaariset hehkulamput ja suositut LED-valot
Klassinen hehkulamppu sisältää volframihehkulangan, joka hohtaa valoa, kun sitä lämmitetään sähkövirralla. Hehkulamppu kuluttaa vain 5 prosenttia valon tuottamiseen, kun taas 95 prosenttia kuluu lämmön tuottoon. Ne ovat siis tehottomia ja niiden käyttö näkyy sähkölaskussa. Ne ovat edullisia, mutta samalla ne eivät kestä pitkään. Tavalliset hehkulamput poistuvatkin pikkuhiljaa käytöstä koska ne eivät ole ympäristölle hyväksi.
LED-valot ovat suosittuja nykyään, koska ne tuottavat paljon valoa, mutta kuluttavat hyvin vähän energiaa ja samalla kestävät pitkään. LEDit siirtävät sähköä puolijohteiden välityksellä eivätkä hehkulangan kautta, kuten esimerkiksi juurikin hehkulamput tekevät. Tämän vuoksi LEDit eivät kuumene ja niissä suuri osa energiasta menee valon tuottoon. LEDit käyttävät jopa 95 prosenttia energiasta valon tuottamiseen, jollaiseen lukemaan muut lamput eivät kykene. LEDit ovat tunnetusti ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita. Kääntöpuolena on yksittäisten lamppujen korkeampi hinta, mutta toisaalta hinta haukkuu pitkässä juoksussa itsensä.
Halogeeni- ja ksenonlamput
Halogeenivalot ovat hehkulamppuja, joiden sisällä on halogeenikaasua. Hehkulampun volframin palaessa syntyvä kaasu kierrättyy takaisin lankaan halogeenikaasun avulla, jonka johdosta syntyy kirkasta ja valkoista valoa. Siksi ne ovat tehokkaampia kuin tavalliset hehkulamput. Ne myös kestävät pidempään ja ovat hieman kalliimpia. Huono puoli on se, että ne ovat aika kuumia.
Ksenonlamppu on toimintaperiaatteeltaan saman tapainen kuin halogeenilamppu. Niiden käyttöikä on kuitenkin 10 000 tuntia. Näissä lampuissa käytetään ksenonkaasua, jonka ansiosta lamppu on yhtä kirkas kuin halogeeni, mutta vie vähemmän energiaa eivätkä ne hohkaa niin kuumina.
Loisteputkivalojen variaatiot
Loisteputkivalot tuottavat valoa seuraavaan tapaan: Sähkö ionisoi polttimossa olevan elohopeahöyryn, jonka jälkeen vapautuneet elektronit säteilevät fotoneja UV-aallonpituuksilla. Fotonien energia muutetaan lopulta näkyväksi valoksi lampun sisäpuolella olevan fosforipinnoitteen avulla.
Loisteputkilamput kuluttavat sähköä reippaasti vähemmän kuin hehkulamput (20 – 30 + % ) sekä kestävät kymmenkertaisesti pidempään eli 10 000 tuntia, kuten ksenonvalot. Niissä on sisällä elohopeaa (pieni määrä), joten roskiin niitä ei tule tästä syystä heittää, vaan kierrättää asianmukaisesti.
CFL-loistelampuissa on usein samanlainen ruuvikanta, joka on useimmissa lampuissa. Ne myös voidaan korvata hehkulampuilla. CFL-lampuilla on myös monia etuja loisteputkiin verrattuna. Ne syttyvät heti eivätkä välky, kuten monet loisteputkivalot. Ne ovat myös hiljaisia ja valo on lämpimämpää. Nämä pienloistelamput ovat kalliimpia kuin useimmat halogeenihehkulamput, mutta toisaalta taas hieman edullisempia kuin LED-valot.
Putkimaiset T8 ja T12 -hehkulamput ovat loisteputkivaloista ne “legendaarisimmat”. Moni käsittää loisteputket vain näinä malleina. Aiemmin ne olivat markkinoilla kaupallisia tarkoituksia varten, mutta kotitalouksiin ne tulivat kuitenkin suhteellisen pian.
HID-lamput ovat voimakkaita
HID-lamput (High-Intensity Discharge, suuritehopurkauslamput) luovat valoa lähettämällä sähkövirtaa kahden volframielektrodin välille. Elektrodit sijaitsevat kaasulla ja metallisuoloilla täytetyssä lampussa. Kaasu auttaa valokaaren syntymiseen. HID-lamput lamput ovat erittäin tehokkaita ja pitkäikäisiä. Huonona puolena niissä on se, että ne säteilevät jopa epämiellyttävän kaltaista valoa. Siksi niitä käytetäänkin useimmiten ulkotiloissa, autojen ajovaloissa ja niin edelleen.
